Vaikka hellettä riittää tuskastuttaviin lukemiin saakka (kuten kai siellä Suomessakin tänä kesänä on riittänyt) niin olen kyllä onnekas, kun voin matkustaa Japanissa juuri nyt. Elokuu on matsureiden aikaa, ja pääsinkin sunnuntaina näkemään jo kolmannen matsurini tämän matkan aikana: Sendain kuuluisan tanabata-matsurin. Tärkein nähtävyys ovat parin kadun varteen pystytetyt oksat, joista roikkuu jättimäisiä koristeellisia juttuja, joiden japaninkielisen nimityksen juuri pääsin unohtamaan.
Näitä on usean kilometrin matkalla varmaan tuhansia toinen toistaan kauniimpia. Ja porukkaakin oli hieman kertynyt mestoille. Joku suomalainenkin siellä seassa...
Joihinkin oli keksitty hieman perinteisistä poikkeavia ideoita. Kuten miljoonan ihmisen hymyillä koristellut "jutut".
Tai pelihallia ja oluita mainostavat "jutut".
Kiertelin myös Sendain hieman syrjäisempiä kujia kyllästyttyäni tanabata-ryysikseen. Vaikuttaa oikein mukavalta "pikkukaupungilta". Reilun miljoonan asukkaan Sendaissa on ison japanilaisen kaupungin tunnelmaa sopivan kompaktissa koossa.
Eilen maanantaina tein päiväretken erääseen Japanin "pakolliseen" kohteeseen - Matsushimaan. Matsushima suora käännös on mäntysaari, ja siitä juurikin on kyse. Eräässä lahdessa on useita satoja luonnonvoimien hauskannäköisiksi muovaamia saaria, joilla kasvaa... mäntyjä! Sen sanotaan olevan yksi Japanin kolmesta kauneimmasta maisemasta (Japanilaiset rakastavat kolmen settejä, on kolme kauneinta maisemaa, kolme kauneinta yömaisemaa - joista yksi muuten on Hakodate, kolme kauneinta linnaa, ja kolme vaikka sun mitä). Ajattelin, että maanantai on hyvä päivä käydä siellä, mutta porukkaa oli silti aivan liikaa. Ja kaikki oli kallista. Ja sääkin oli pilvinen, niin ettei saaria nähnyt kunnolla. Tässä paikan tunnelmaa hyvin kuvaava otos laivalaiturista.
Ja toinen eräälle pikkusaarelle, jolla on temppeli, johtavalta sillalta.
Kylän päänähtävyys on joku kuulemma hieno temppeli, mutta sisään olisi maksanut aika suolaiset 800 jeniä, ja pytinki oli vielä remontin kourissa ja peitetty muovilla kauttaaltaan. Joten suuntasin aika nopeasti seuraavaan kohteeseen, Nobiruun ja Oku-Matsushimaan. Hyvä päätös. Vaikka paikka mainostaa olevansa "International sight seeing model zone" turisteja oli hyvin vähän ja päänähtävyydet ovat maisemia, joten mihinkään ei tarvitse maksaa, jos vain jaksaa kävellä. Ja koska olen pihi, niin taksin tai pyörän vuokraamisen sijaan kävelinkin. Monta tuntia. Ja onnistuin polttamaan nahkani.
Matkaani virkisti tee, jossa on vaihtelevan verran kaloreita ja muita juttuja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)












Ei kommentteja:
Lähetä kommentti