Kyaaaaaa!

Torstaina 12.8. oli tarkoitus vihdoin kierrellä Sendain nähtävyyksiä, mutta suunnitelmat menivätkin kokonaan uusiksi. Tapasin hostellilla pari amerikkalaista tyttöä, jotka ovat suuria J-rock -faneja ja kuulin heidän puhuvan jostakin tänä iltana olevasta konsertista. Kysyin ohimennen, jotta mikä konsertti ja onkohan sinne vielä lippuja, sillä olen pitkään halunnut käydä jossakin j-rock -konsertissa Japanissa, mutta ennen matkaa en oikein löytänyt mitään järkevää paikoissa, mihin silloin tiesin meneväni.

Itseasiassa en ihan hirveästi kuuntele j-rockia, mutta on pari-kolme artistia/bändiä, joita olen kuunnellut paljon ja joista pidän hurjasti. Ja eikös sitten sattunut niin, että tuo konsertti oli juuri yhden niistä, Gackt -nimisen artistin, konsertti. Tästä tiedosta seurasi hillitön pillastuminen, miksi hemmetissä en ottanut paremmin selvää ja tsekannut Sendain keikkatarjontaa kun päätin pari viikkoa sitten, että vietän aikaa Sendaissa. No, ei se paljon olisi auttanut, sillä keikka oli myyty loppuun suunnilleen heti lippujen tultua myyntiin ja ainoa mahdollisuus olisi ollut ostaa lippu netistä joltakin diileriltä kalliilla... Melkein yhtä kalliilla siis, kuin minkä hinnan itse lopulta päädyin maksamaan päästäkseni tuolle keikalle.

Kamalan hermoilun jälkeen koko päivä meni oikeastaan siihen, että kyttäsin keikkapaikan ulkopuolella ja odotin mustaa pörssiä saapuvaksi paikalle. Välissä kävin syömässä ja kirjakaupassa lukemassa mangaa ja palasin aina tarkistamaan tilanteen. Ja lopulta sainkin tosiaan lipun. En sitten varmaan syö enää Tokiossa, mutta ei kaduta kyllä yhtään. :D

Lipun saatuani hengailin noiden amerikkalaistyttöjen kanssa keikkapaikan ulkopuolella ja yritin hillitä itseäni ostamasta (liikaa) virallisia Gackt-tuotteita. Ja poseerasin maskottien kanssa.

Japanilaiset fanit olivat mukavia ja monet tulivat juttelemaan meille. Yleisöstä ehkä noin 80% oli tyttöjä ja naisia. Tosiaan - kaikki ikäluokat olivat edustettuina, Gackt kun on ollut suosittu jo yli vuosikymmenen ajan. Ulkomaalaisia oli meidänkin lisäksi kymmenkunta paikalla.

Japanilaiseen tapaan keikan järjestelyt olivat huippuluokkaa ja kaikki sujui hyvässä järjestyksessä ja ilman suuria ryysiksiä, vaikka paikalla oli noin 1500 "Gacktin suurinta fania". Ainoa ryysis taisi olla ihan lavan edessä, minne muut ulkomaalaiset puskivat itsensä, mutta itse jäin suosiolla vähän etäämmälle löydettyäni paikan, mikä oli noin 3 metrin päässä lavasta (ja 5 m lavan keskiosasta, missä päätähti tietysti suurimman osan ajasta heilui) ja josta oli hyvä näkymä koko lavalle. Pieni teinityttö sisälläni nosti päätään ja hetken haaveilin rynnäkön tekemisestä eturiviin, mutta totesin sen olevan aika turhaa, joten luovuin Gacktin tai bändin jäsenien hurmaamisunelmista ja pysyin muiden vanhusten kanssa taaempana. Ja säilyin ilman ruhjeita, toisin kuin nuo amerikkalaistytöt.

Taaempanakin kuitenkin oli uskomaton tunnelma. Pompin, tanssin ja lauloin koko muun yleisön mukana keikan alusta loppuun, ja ilahduttavasti biisilistalla oli paljon Gacktin vanhempia biisejä, joita tunnen uusia paremmin. Uwaaaaa.. Kyaaaaaa!

Joku lähelläni ollut nainen myös pyörtyi keikan loppupuolella, koska sai haltuunsa rumpalin yleisön sekaan heittämän rumpukapulan.

Kuvia ei valitettavasti saanut ottaa, mutta voin aina katsella Juhanan lataamia Gacktin live DVD:itä myöhemmin. Terveisiä muuten vielä kerran Juhanalle, joka ehkä haluaisi tappaa minut nyt kateuduesta, sillä on minua vielä paljon suurempi Gackt-fani. Älä itke, ostin sulle viralliset Gackt-sukat lohdutukseksi! Pus!

Keikan jälkeen joukko paikalla olleita gaijineita halusi jäädä keikkapaikan taakse muiden tosifanien kanssa odottamaan Gacktin ja bändin poistumista ja koska ei ollut parempaakaan tekemistä jäin heidän seuraansa, vaikka lievä nolotuksen fiilis nosti päätään. Onneksi kukaan kaveri ei nähnyt minu... Hetkinen, kerron tätä juuri kaikille blogissa (-_- *)

Järjestysmiehet ohjasivat lauman parkkipaikan ulosajotien reunaan viritetyn narun taakse ja alkoi tunnin tuskainen odotus muiden ulkomaalaisten meluisuutta ja ajoittain hieman törkeitä juttuja hävetessä. Bändi poistui paikalta suhteellisen nopeasti, auton ikkunat auki ja faneille vilkuttaen, mutta Gackt antoi odottaa itseään yli tunnin ja vain näytti coolisti voitonmerkkiä auton tummennettujen ikkunoiden läpi. Ei ollut kovin kummoista, mutta kirkuvia faneja, joista osa oli varsin iäkkäitäkin japanilaisleidejä, oli hauska seurata.

Kaikenkaikkiaan oli kuitenkin erittäin hieno kokemus ja suosittelen kaikille nousevan auringon maahan matkaaville jonkinlaiselle keikalle menemistä, ihan vain kokemuksen takiakin.

Loppuun vielä linkki YouTubeen, että esim. vanhemmillenikin vähän selviää, minkä kuuloisesta artistista on kyse: Gackt - Mind Forest